Kuvista ja jumalista

Vuonna 2009 joukko suomalaisnuorisoa istuskelee tavalliseen tapaan historiantunnilla. Aiheena on kivikausi:
"Ja sitten esihistorian ihminen teki näitä kalliomaalauksia... Esihistorian ihmiset maalasivat kuvia palvontapaikoille. Kuvien avulla he halusivat ehkä varmistaa, että eläinkannat pysyivät vahvoina ja että ravintoa riitti. He uskoivat voivansa vaikuttaa näillä kuvilla luonnon järjestykseen."


Vuonna 2565 joukko kaukaisen planeetan olentoja laskeutuu aluksellaan Maan pinnalle. Planeetta on ollut autio jo pitkän aikaa, viimeisteliväthän ilmaston lämpeneminen, ydintuho ja vielä puskan takaa hiipinyt uusi jääkausi toistensa toimet ja hävittivät miltei kaiken elämän joitakin satoja vuosia sitten.
Muualla maailmankaikkeudessa voidaan kuitenkin ponnella. Eräänkin planeetan väestö odottaa innokkaana avaruusarkeologiensa ensimmäisiä tutkimustuloksia tältä joskus asutulta Planeetta 257:ksi ristityltä taivaankappaleelta, jota on tutkittu jo pitkään, mutta jonka pinnalle kukaan ei vielä ennen ole astunut.
Urheat tutkijat Vljn ja Jvrt pukeutuvat avaruuspukuihinsa ja avaavat avaruuslaivan oven. Laivan miehistö hurraa, ja kuvaa lähetetään reaaliajassa retkikunnan kotiplaneetalle. Kotiplaneetta hurraa. Tutkijat lähtevät ottamaan selvää siitä, miten tavallinen kaksiviisiseiskalainen eli satoja vuosia sitten.

Ote Vljnin tutkimuspäiväkirjasta muutamaa päivää myöhemmin:
"Päivä 5.
Kuten tunnettua, eräs tutkimusretkemme tärkeimmistä päämääristä on ollut planeetta 257:n asukkaiden uskonnon määrittely. Luulen, että tänään olemme tehneet läpimurron aiheesta!
Aikataulussamme oli tänään vuorossa asumusten tutkimusta sisäpuolelta. Suurimmaksi osaksi tulokset ovat vastanneet ennen tutkimuksemme alkua esittämiämme hypoteeseja. Päivän ensimmäisessä kohteessa huomiomme kuitenkin kiinnittyi erääseen hyllymäiseen rakennelmaan eräällä seinällä. Tutustuimme sen sisältöön tarkemmin, ja havaitsimme hyllyn olevan täynnä kansioita, jotka vuorostaan olivat täynnä noin kolmekymmentäsivuisia vihkoja. Vihkojen sivut oli koristeltu neliömäisillä reunuksilla, joiden sisällä oli huolellisesti väritettyjä kuvia ja pieniä mustia merkkejä - kirjoitusta taas, oletamme.
Löytö vaikutti lupaavalta, vaikka emme olleet vielä aivan varmoja siitä, että kyseessä olisi uskonnollisiin menoihin liittyvää esineistöä. Tarkistimme siis kiireesti tusinan lähimpiä asumuksia, ja havainto osoittautui todeksi. Kyllä, jokaisesta tarkastamastamme asumuksesta löytyi ainakin yksi tällainen vihkonen. Viidessä asumuksessa vihkosia oli useita kansioita, ja kahdesta asumuksesta löysimme muitakin samalla teemalla koristeltuja esineitä. Uskommekin siis, että olemme löytäneet avaimen tämän planeetan edesmenneiden asukkaisen arkisen uskonnonharjoittamisen ymmärtämiseen!

Käytimme lopun päivästä tutkimalla tätä upeaa uutta löytöämme. Olemme saaneet planeetan uskonnosta selville tähän mennessä seuraavaa:

- Jumalien palvomisessa tärkeintä on ollut perehtyä kuvaamiimme vihkosiin. Niissä papit ovat kuvanneet jumalilta saamiaan näkyjä värikkäässä kuvamuodossa lyhyiden tekstinpätkien säestyksellä. Oletamme, että tämä kuvaustapa on valittu siksi, että lukutaidottoman rahvaankin olisi ollut helppo perehtyä uskonnon sanomaan.
- Planeetta 257:n asukkaat ovat pitäneet jumalinaan jonkinlaisia pystyssä käveleviä ihmisen ja linnun risteytyksiä. Olennot eivät vastaa tarkasti yhtäkään tämän planeetan muinaista eläinkantaa tutkiessamme löytämäämme lajia. Luulemme epämääräisyyden johtuvan siitä, että tämä uskonto on kieltänyt jumalan esittämisen oikeassa muodossaan.
- Tässä uskonnossa on kymmenittäin erilaisia jumalia, joilla on kaikilla ollut oma vastuualueensa. Jumalat ovat monilla tavoin tavallista ihmistä ylempänä, mutta heillä on myös kaikilla inhimilliset heikkoutensa ja paheensa. Tärkeimpiä jumalia ovat tutkimuksemme perusteella seuraavat:

1) Kolikkokasassa (tämän planeetan asukkaat ovat käyttäneet kyseisiä pyöreitä metalliesineitä rahana) sukelteleva rahan ja vaurauden jumala, ylijumala. Ylijumala kehottaa useiden vihkosten sivulla uskovaisia pyhittämään itselleen yhden kolikon ja pitämään siitä hyvää huolta säilyttämällä sitä tyynyllä suojakuvun alla.
2) Ylijumalan poika tai jokin muu nuorempi sukulainen, maallisen nautinnon kuten ruuan, juoman ja laiskottelun mutta paradoksaalista kyllä myös työssä ahertamisen jumala ja epäonnistujien suojelija. Esiintyy usein vihkosten sivuilla tavallaan kuin varoittavana esimerkkinä, on kuitenkin kuolematon. Tämä jumala on päätelmiemme mukaan tarjonnut uskoville samaistumiskohteen yliluonnollisessa maailmassa.
3) Kolmeen ruumiiseen jakautunut mutta yksipersoonainen viisauden ja lapsuuden jumala, mahdollisesti edellä mainitun nautinnon jumalan äidittä syntynyt poika. Pelastaa edellämainitun usein pulasta. Oletamme, että tämän jumalan jokaisella (hatun väriä lukuunottamatta) identtisellä ilmenemismuodolla on oma vastuualueensa, mutta alueiden erittely on vielä vaiheessa.

- Näiden tärkeimpien jumalien lisäksi olemme löytäneet esimerkiksi tekniikan jumalan, rakkauden ja mustasukkaisuuden jumalattaren, onnen jumalan ja mystisen mustien voimien jumalattaren, mahdollisesti jonkinlaisen paholaisolennon, joka kuitenkin aina häviää ylijumalalle.
- Jumalat elävät omassa kaupungissaan, jonka keskipiste on ylijumalan kuutiomainen kolikkosäilö ja asuinpaikka. Kaupungissa näkyy paljon muitakin eläimiä kuin lintuja. Osa näistä, kuten silmämaskinen jälleen kolmeen (kolme lienee ollut uskonnon pyhä luku) ruumiiseen jakautunut hahmo, kuvaa ahneutta tai muita paheita, mutta osan hahmoista oletamme olevan uuden, kuolemattoman ruumiin saaneita hurskaita uskovaisia, joille jumalat ovat lahjoittaneet kuolemanjälkeisen elämän kaupungissaan.
- Vihkosissa kuvataan lintujumalista kertovien tarinoiden lisäksi myös muiden eläinhahmoisten olentojen elämää. Näissä tarinoissa lintujumalat eivät esiinny. Oletammekin, että nämä tarinat ovat symboloineet niitä vaikeuksia, joita uskovaiset saattoivat elämässään kohdata, ja tarjonneet viisaita ratkaisukeinoja.
- Vihkosten lisäksi olemme löytäneet muuta uskonnollista esineistöä. Tärkeimpänä löytönä voimme mainita opettavaisimpia jumaltaruja sisältävät suuret, mahdollisesti hyvin arvokkaat kirjat."


Kymmenisentuhatta vuotta sitten kivikauden mies Kauko-Lempi valittelee jo toista tuntia tylsyyttä luolassa. Ulkona myrskyää. Kauko-Lemmen heimotoveri Lietolempo hermostuu.
"Hemmetti, Lempi! On täällä muillakin kurjaa kuin sinulla! Keksi jotain viihdykettä, maalaa vaikka kuva siihen luolanseinään! Kunhan olet hiljaa!"

Pimeämpää

Heräämme väsyneinä

Joka päivä pimeämpään

Joka päivä väsyneempinä

Joka päivä harmaampi maailma

Ja mietimme

miten pitkä voi olla

kuukausi ennen

valon hidasta paluuta

No aika pahuksen pitkä.