maanantai 15. marraskuuta 2010

Mitä jos?

Turun Sanomat: "Legendaarisen Abba-yhtyeen miespuoliset mestarit Benny Andersson ja Björn Ulvaeus etsivät Turusta uusia kykyjä Helsingin ruotsalaisen teatterin musiikaaliin. Miehet tutustuivat torstai-iltana Åbo Svenska Teaterin kiitettyyn musikaaliin Les Misérables."

Miettikääpä.
Sitä astelisi kaikessa rauhassa, vaikkapa pizzan tai ehkäpä jopa pihvin ranskalaisilla viereisessä ravintolassa nautittuaan pieneen, turkulaiseen teatteriin. Lämpiö olisi, kuten teatterissa tavallisesti, täynnä eläkeiän jo reippaasti ylittänyttä kansaa, mutta osuisipa joukosta silmään muutama nuorisonkin edustaja. Ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa tähän mennessä.
Sitä veisi vaatteensa narikkaan, laittaisi narikkalapun lompakkoonsa, ostaisi käsiohjelman ja lehteilisi sitä. Pian ovet katsomon puolelle aukeaisivat. Sitä kiittelisi lipunrepijää, etsisi paikkansa - permannolla ja parhaassa mahdollisessa paikassa! Tätä onnea! - ja istuisi alas.
Huomio kiinnittyisi taas käsiohjelmaan. Silmäkulmastaan ei kuitenkaan voisi olla huomaamatta, että viereisille tyhjille paikoille istuu pari harmaapäistä herrasmiestä. Ohjelman ruotsinkielinen teksti veisi kuitenkin kaiken huomion, eikä vierustovereihin kiinnittäisi sen kummempaa huomiota.
Mutta hetkonen... Ihan kuin niissä miehissä olisi ollut jotain tuttua... Vilkaisu oikealle juuri valojen alkaessa himmentyä.
Pimeys ja musikaalin mahtipontiset alkutahdit peittäisivät armeliaasti lautasiksi laajentuneet silmät, loksahtaneen leuan ja hämmentyneen pihinän.

Hiukan harmillista, että menen Turkuun vasta tämän viikon lopulla.

1 kommentti: